Syksy on tullut.

Se on täällä.

Kaikki hyvä loppuu aikanaan. Kyllä, kesä on täällä virallisesti päättynyt. Mistä tämän siis huomaa? Aurinko on lähtenyt pois näkyvistä, ilma on viilennyt noin 10 astetta, kadut täyttyvät syyslehdistä, sadetta jatkuu aamusta iltaan sekä joulumakeiset ovat vallanneet marketit. Ehkä pahin merkki syksyn alkamisesta kuitenkin on se, että ZMRZLINAA ei ole enää saatavilla !! ...ainakaan joka päivä.

Torstaipäivänä tapahtui ammatillista kasvua !! Vaikkakin se on muodostunut opiskelujen aikana lähes kirosanaksi, mutta nyt voi todeta, että sitä voi todellakin tapahtua. Osallistuimme Lubcan pitämälle uskonnontunnille, joka käsitteli taivasta ja helvettiä. Tällä kertaa meidän oli määrä kehittää lapsille, joku leikki. Päätimme leikkiä ruotsalaista sormileikkiä (millä nimellä se kiertääkään eri seurakunnissa).Lapset innostuivat leikistä ja kiittivät siitä, jopa loppurukouksessa :) Uskonnontunnin jälkeen Mirva tajusi, että leikkihän sopi todella hyvin tunnin teemaan. "Up and down" "Ylös ja alas" "Taivas ja Helvetti" ja "Close" "Kiinni" "Synti". Kävimme shoppailemassa ja kahvilla Tulipissa. Taru otti Minttusuklaa-latten. Siitä kuvia lisää myöhemmin.(Vatipää-slovakit juo meiä teetä.) Ostoksia tarttui vähän mukaan ja nyt voimme kertoa iloisen asian, josta emme ole aiemmin kertoneet vaikka on pitänyt. Paikallisessa Cittarissa Tescossa myydään CANDY KINGIN-KARKKEJA!!!

Perjantaina selvisi tarkempaa informaatiota reissustamme Mošovceen, jossa Tomas ja Slavka asustelevat. Ennen sitä kuitenkin osallistuimme jälleen kerran tuttuun tapaan iltapäiväkerhoon. Tällä kertaa tosin sisätiloissa sateen takia. Lapset tuntuivat olevan varsin villillä tuulella. Päädyimme katsomaan leffaa "Kaksin karkuteillä" lasten kanssa, slovakiksi tietenkin. Jouduimme lähtemään aikaisemmin sillä kyytimme Mošovceen lähti puoli neljän aikaan. Seuraamme liittyivät myös jenkkitoverimme Benjamin ja Tommy. Mošovcessa menimme ensin käymään Slavkan ja Tomasin kotona ja sieltä lähdimme seurueemma kanssa katsastamaan Mošovcen markkinoita. Markkinat eivät paljoa eronneet Vrutkyn ja museoalueen meiningistä, mutta olivat toki isommassa mittakaavassa. Kurjaa menosta teki kuitenkin jatkuva sade. Palasimmekin varsin pian Slavkan ja Tomasin kotiin lämmittelemään. Siellä istuimme iltaa ja saimme maistaa paikallista leipää, juustoja sekä viinaksia. Ilta oli varsin mukava ja tunnelmallinen. Pääsimme Slavkan kyydillä (Slavka ei ollut siis nauttinut alkomahoolia) turvallisesti kotiin. Kello oli vasta kahdeksan, joten Mirva lähti katsomaan, että onko nuortenillassa vielä porukkaa ja Taru lähti kämpille vaihtamaan märkiä vaatteita poies. Mirva tuli Erikan kanssa noutamaan Tarua hengailemaan. Vietimme Erikan kanssa mukavan illan teen ja korttipelin parissa. Erika pääsi myös maistamaan salmiakkia. Se oli näkemisen arvoinen kokemus ! Kuten arvata saattaa, niin salmiakki ei ollut slovakialaisen makuhermoille mielekäs makuelämys vaan maistui kuulema lähinnä Erikan kalalta.

Arvaa mitä tää on?

Tomasilta ja Slavkalta. Meiä tovereita.

Miten toi päärynä on saatu tohon pulloon??

Erikan ensikosketus salmiakkiin.

Tänään olemme jälleen viettäneet päiväämme siivouksen ja kauppareissun merkeissä. Tästä päivästä kuitenkin erityisen tekee se, että olemme olleet kuukauden yhdessä reissun päällä. Hyvää kuukausipäivää Mirva ja Taru! Kävimme syömässä ulkona ja tänään leffaillaan ja herkutellaa. Jee :)

"Entä me?" kysyi silloin Pietari. "Me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua. Mitä me siitä saamme?" (Matt.19:27)

Ps. Odotamme intopiukeina ensi viikonloppua !! Siitä silloin sitten lisää :)