"Joraava vauva pelasti päiväni"

Viikonloppu meni hujahtaen. Oli kivaa. Sunnuntaina käytiin messussa ja olimme edellisenä iltana saanut naapureiltamme Italta ja Hedwigalta kutsun museoalueella oleville markkinoille, jonne suuntasimme isolla porukalla messun jälkeen. Seurueemme koostui slovakeista, jenkeistä ja suomalaisista. Museoalueelle täytyi maksaa sisäänpääsymaksu. Tässä tilanteessa oli opiskelijakortista hyötyä ! Hyvä SAMOK. Kamerasta olisi pitänyt maksaa kuulema myös lisämaksu, mutta sitä ei koskaan kysytty, joten ei maksettu. Markkinat toivat mieleen kotoSuomen meiningin. Se oli mukavaa. Markkinoiden jälkeen suuntasimme seurueemme kanssa kahville vielä Kesta Coffeen.

Ps. Messun jälkeen tutustuttiin myös kolmeen norjalaiseen. Jee. Oli ihan kivaa.

Maanantaina nukuimme pitkään. Tarun puhelimeen oli tullut puhelu slovakialaisesta numerosta. Emme uskaltaneet soittaa takaisin. Jos olisi akuuttia asiaa niin soittakoon takaisin! Koska meillä ei ollut parempaakaan tekemistä niin päätimme lähteä Habibiin kahville. Matkalla kohtasimme Dusanin ja lauman lapsia, joista kaksi tyttöä ryntäsikin yhtäkkiä halaamaan meitä. Ihania lapsia ! Kahvittelun jälkeen menimme tapaamaan Adriania ja saimme tietää tarkempaa sisältöä hänen pitämälleen kurssille. Tulemme tapaamaan Adriania keskiviikkoisin kolmen tunnin ajan Uuden Testamentin merkeissä. Lähdimme etsimään Bohdania, jotta saisimme häneltä tietoa hänen kurssistaan. Emme löytäneet häntä työhuoneestaan, mutta meille kerrottiin, että hän oli yrittänyt tavoittaa meitä tänään. Mysteerisoittaja siis selvisi ! Menimme tapaamaan Bohdania hänen kotiinsa, jossa hän oli vahtimassa pientä lastaan. Keskiviikot tulevat olemaan tästä lähtien nimellä "Bible-day". Tapaamme Bohdanin Vanhan Testamentin merkeissä keskiviikkoiltapäivisin. Tuhtia settiä ! Bohdan piti tosin Adrianin kolmea tuntia hulluna ratkaisuna :D Iltapäivällä kävimme kokkailemassa lasten kanssa vähän omenapannareita ja opetimme heille vähän suomalaisia sanontoja ja sanoja. Kävimme pelaamassa myös sulkapalloa. Onneksi täältä on löytynyt meille molemmille jokin liikunnallinen harrastus. Taru pääsee potkimaan vähän jalkapalloa ja Mirva pääsee pelailemaan sulkkista.

Tänään meidän oli määrä lähteä vartin yli kahdeksan kohti Zilinaa, jossa meidät rekisteröitäisiin yliopistoon opiskelijoiksi kurssiemme takia. Tapansa mukaan slovakit olivat jälleen myöhässä. Tällä kertaa odottelimme Katkaa, joka oli pitämässä tuntia. Adrian kävi poimimassa meille omenapuusta omenat ja muisteli Suomen omenakaupunkia Lohjaa. Katkan saavuttua pääsimme lähtemään. Zilinassa olisimme muuten joutuneet odottelemaan Adriania työhuoneessa lähes kolme tuntia, mutta onneksemme Katka esitteli meille läheisen ostoskeskuksen, jossa kävimme kahvilla ja kiertelemässä, sillä aikaa kun Adrian piti luentoa. Kahvilla Mirva päätti, että hän lähtee töihin ulkomaille ja hankkii amerikkalaisen luterilaisen journalistimiehen, jonka matkassa hän pääsee matkustelemaan. Mistähän sellainen löytyisi? Hmm.. Eräässä liikkeessä kohtasimme tanssivan vauvan. Kivat moovit oli taaperolla. Palasimme ajoissa työhuoneeseen ja Adrianin kanssa hoidimme muutaman paperihomman ja menimme lounastamaan Adrianin kanssa. Päätimme, että lähdemme omin neuvoin Zilinasta Martiniin, sillä Adrianin kyytiä olisimme saaneet odotella useamman tunnin. Adrian antoi meille tarkat neuvot ensin miten pääsemme keskustaan, jossa sijaitsevat rautatieasema sekä linja-autoasema, sekä miten pääsemme bussilla tai junalla Martiniin. Hän varoitteli meitä eksymisen vaaroista, mutta lähdimme kuitenkin seikkailumielellä jatkamaan matkaamme.

Bussipysäkillä meidät kohtasi ensimmäinen "ongelma": mikä lippu meidän tulisi automaatista ostaa? Ohjeistukset olivat siis tosiaan ainoastaan slovakiksi. Teimme omia tulkintoja ja toivottavasti ostimme oikeat liput (hinta 0,46€/lippu). Nousimme JOHDINAUTOON ja leimasimme lippumme, kuten Adrian oli meitä ohjeistanut. Slovakiassa toimii ehkä hiukan paremmin lippujen tarkistaminen sillä luoksemme tuli melkein samantien lipuntarkastaja. Hän ei valittanut lipuistamme, joten otaksuimme, että olimme ostaneet oikeat liput. Success! Osasimme myös jäädä oikealla pysäkillä pois. Sen kunniaksi teimme EXPLOTION-nyrren, jonka kehittelimme tänään aikaisemmin. Varmistaaksemme, että varmasti pääsemme Martiniin asti, niin päätimme käyttää bussia junan sijaan. Bussiaikataulujen tutkiskelu oli yllättävän haastavaa, mutta siitäkin selvisimme ! Eli jos haluat tulla Zilinasta Martiniin niin mene laiturille 5 tai 4. Neloslaiturilta ota bussi B. Bystricaan tai Zvoleniin. (HUOM! Tarun vanhemmat huomioikaa tämä!). Ps. Lippu maksaa 1,70€/hlö.

Onnistuneen bussiseikkailun päätteeksi ostimme vielä jäätelöt ja Coopista hyviä keksejä, joita saimme eilen maistaa. Omnomnom. Tänään voisimme vielä pitää raamista alakerran keittiössä.

"Pelkkä pellavakasukka yllään hän tanssi rajusti Herran edessä." (2.Sam.6:14)