Teenage mutant ninja pidgeon

Torstaina ja perjantaina verestimme vuoden takaisia muistoja - askartelimme iltapäiväkerhossa helmikrokoja. Meistähän molemmat tunnetusti RAKASTAVAT askartelua (huomatkaa sarkasmi). Oli kuitenkin ihan hauskaa ja sopivan haastavaa opettaa slovakkia puhuvia lapsia laittamaan oikea määrä helmiä oikealla tavalla jne. Ja Tarua ihan hieman harmitti, kun ei ottanut perjantaina kameraa mukaan! Yhden lapsen keskittyminen helmien pujotteluun oli jotain niin mahtavaa. Siitä olisi pitänyt saada kuva!

Kiitospäivän viettoa

Perjantain iltapäiväkerhon jälkeen ehdimme hetkisen hengähtää ennen kuin menimme syömään Kiitospäivän ateriaa Bible schoolin porukan kanssa. Virallinen päivähän oli jo torstaina 24.11. (kuukausi jouluaattoon!!), mutta päädyimme päivällistämään vasta perjantaina, mikä oli erittäin hyvä veto. Ruoka oli todella hyvää (miksei Suomessa vietetä kiitospäivää ja syödä samoja ruokia, ku Jenkeissä?) ! Liiasta kalkkunan syömisestä tosin seurasi turkey coma.. Siellä päivällistäessä tuli kyllä erittäin kiitollinen olo kaikista ihmisistä siellä. Miten sitä onkin saanut tutustua näin upeisiin ihmisiin ja päässyt osaksi sitä "perhettä", jolla oltiin Kiitospäivää viettämässä.

Lauantaina herättiin aikaisin ja otettiin bussi Vrútkyyn ja sieltä hypättiin junaan, jonka määränpää oli Bratislava!! Katka oli hankkinut meille majoituksen ja sen lisäksi antanut meille hyvät ja selkeät ohjeet, miten pääsisimme majapaikkaamme. Kuten arvata saatatte, me eksyimme.. Emme tosin pahasti! Otimme vain johdinauton väärään suuntaan. Onneksemme päätepysäkiltä lähtee usein samanmoinen menopeli toiseen suuntaan (ja näin oli Bratislavankin päätepysäkeillä!), joten pääsimme palaamaan lähtöruutuun ja sen ohitse. Katkan ohjeita seuraten löysimmekin varsin helposti majapaikkamme. Sisäänkirjautuminen ja majoittautuminen sujui ilman kummempia ongelmia, vaikka yhteistä kieltä oli vain muutamia sanoja. Nainen oli ihana! ..ehkä myös ymmärtäväinen.

Jätimme osan kamoistamme huoneeseemme (numero 217) ja lähdimme pääkaupungin humuun. Kävimme ensin kierroksen vanhassa kaupungissa. Ihastuttava vanhakaupunki! Aika samanlaista meininkiä kuin missä tahansa muussakin vanhassa kaupungissa. Matkamuisto-liikkeitä tuli myös kierreltyä. Vanhan kaupungin keskusaukiolla oli joulumarkkinat, joissa kävimme pyörähtämässä. Eivät kauheasti eronneet muista markkinoista, joita täällä on tullut nähtyä ja koettua. Ihmisiä oli ihan tuhottoman paljon ! Käytiin myös vanhan kaupungin info-pisteessä kysymässä, missä vessa sijaitsee. Samalla reissulla nappasimme myös Bratislavan kartan mukaamme. Kartan tarkempi tutkiskelu paljasti meille karun totuuden - se oli ranskaksi, espanjaksi ja italiaksi. Mutta kyllä siitä kuitenkin vähän iloa oli! Koska Mirva osaa vähän ranskaa ja Taru espanjaa.

Kun olimme nähneet kaiken nähtävän vanhassa kaupungissa päätimme etsiä ostoskeskuksen, joita tiesimme olevan ainakin pari kappaletta. Aloimmekin luottavaisin mielin seurata "Shoppingcentre"-kylttejä. Poikkesimme paikallisessa Stockassa, missä oli ihan hyvännäkösiä vaatteita (tosin hyvät olivat hinnatkin). Tämän jälkeen jatkoimme kylttien seuraamista. Kävelimme pimeillä (oikeesti pimeetä tulee joskus viiden aikaan, ja täällä on huonommat katuvalaistukset ku Suomessa) kaduilla, odottaen ostoskeskuksen valoja. No, niitä ei kuulunut eikä näkynyt. Kun askeleiden määrä kasvoi, myös kiukku alkoi kasvaa.. Päätimme kääntyä takaisin ja mennä "Mäkkäri-kadulle" kahville. Päädyimme tosi mukavaan kahvilaan, jonka nimestä meillä ei ole mitään hajua (ei edes silloin, kun sinne päädyimme). Siellä tutkimme karttaa ja wifiä hyödyntäen selvitimme oman sijaintimme sekä kauppakeskusten sijaintia. Kahvin jälkeen kävelimme ehkä 10 min ja pääsimme Eurovea-ostoskeskukseen!! Oli muuten näkemisen ja kokemisen arvoinen ostoskeskus! Luonnollisesti sieltä tarttui ostoksia mukaan.

Eurovea-ostoskeskus

Shoppailtuamme itsemme näännyksiin, kävimme ostamassa ilta- ja aamupalaa, minkä jälkeen laahustimme väsyneinä takaisin majapaikkaamme ilman sen suurempia seikkailuita. Väsymys alkoi painaa ja juttujen taso oli ehkä semmoisissa sfääreissä, ettei niistä sen enempää tule kirjoittaa tänne. Hylkeet, toukat ja hirven metsästäjät olivat keskustelussamme vahvasti läsnä. Jossain vaiheessa nukahdimme tai ainakin "nukahdimme". Taru näki hyvin levottomia unia (mm. YouTube-videosta, jossa Mirva ja Veera seikkailivat Portugalissa.. Videoon sisältyi myös valas. Kyselkää tarkempia yksityiskohtia, jos kiinnostaa).

Linna ja tuleva linnanneito

Heräsimme sunnuntainakin aikaisin, sillä tavoitteena ja pyrkimyksenä oli ehtiä tehdä vielä paljon ennen klo 13.57 lähtevää paluujunaamme. Yhdeksän jälkeen kirjauduimme ulos majapaikastamme, mikä oli yllättävän haastavaa, mutta onnistui kuitenkin hyvin. Suuntasimme Bratislavan linnaan. Aaah! Ihana linna! Juurikaan mitään emme tosin nähneet, sillä melkoinen sumu rajasi näkyvyyden noin viiteen metriin. Emme myöskään menneet sisälle linnaan, kun ulkopuolellakin riitti tarpeeksi ihmeteltävää. Aikamme siellä pyörittyämme suuntasimme vanhaan kaupunkiin, missä kierreltiin vähän lisää matkamuisto-myymälöitä ja ostettiin viimeisetkin matkamuistot. Söimme lounaan, shoppailimme hieman ja sitten alkoikin olla jo aika suunnata kohti rautatieasemaa ja Vrútkyn junaa (matkalla näimme mutanttipulun!). Jalat huusivat: "Hoosianna, Daavidin poika..!" (Adventin kunniaksi). Junassa saimme seuraksemme Sisan, joka oli myöskin viettänyt viikonloppuaan Bratislavassa. Melkoinen yhteensattuma! Kämpille päästiin hyvin ja turvaisasti. Mukava reissu oli. Tarvitsee varmaan vielä joskus tulevaisuudessa käydä katsastamassa Bratislavaa tarkemmin.

Tänään lopetamme näihin kuviin ja näihin maisemiin.!

"Lähtekää, menkää ulos porteista, valmistakaa tie kansalle, valmistakaa, tasoittakaa valtatie, raivatkaa pois kivet, kohottakaa lippu merkiksi kansoille! Maailman ääriin saakka Herra on kuuluttanut: -- Sanokaa tytär Siionille: Katso, sinun pelastajasi saapuu, hän kuljettaa mukanaan työnsä palkkaa, johdattaa niitä, jotka on omikseen hankkinut. Heitä kutsutaan nimellä Pyhä kansa, Herran lunastamat, ja sinua nimellä Kaivattu kaupunki, Kaupunki, jota ei hylätä" (Jes. 62:10-12)